Lucian päivä ja lussekatter (Lucia-pullat)

Tänään ollaan juhlittu Lucian päivää kotosalla ja leivottu Lucia-pullia eli lussekatter. Kun Viivi oli ihan pieni tyttö Lucian päivänä leivottiin aina pullaa ja usein käytiin myös seuraamassa Lucia-neitoa ja -kulkuetta kaupungilla. Myös Steiner -koulussa vietettiin aina Lucia-juhlaa lauluineen. Tänään ei lähdetä katsomaan kulkuetta, mutta ehkä ensi vuonna jo lapset on sen ikäisiä, että jaksavat. Sen sijaan tonttu toi yllätykseksi Iinekselle Lucia-mekon. Jaakobille on mieluista yllätystä siinä, kun kerrankin saa herkutella pullalla. Leivontamusana ja pullakahveilla kuunneltiin tietysti joulumusiikkia ja erityisesti Pyhä Lucia -laulua.

Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi vuosittain 13. joulukuuta. Muistopäivä kuuluu alun perin katoliseen pyhimyskalenteriin, mutta nykyisin sitä vietetään ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää. Ajatuksena on, että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (lat. lux, valo) on suomennettuna Valotar. 

Juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian päiväksi, minkä vuoksi päivää vietetään valon juhlana. Vuoden pisimpään yöhön ja valon juhlaan liittyneet pakanalliset tavat ja uskomukset yhdistyivät Lucian nimeen.